Nyt on sitten ensimmäinen päivä loman jälkeen, nautin kovasti, kun pääsen taas tunneilleni. Nero on seurannut tarkkaan touhujani, on onnellinen nähdessään minut ja saadessaan kehrätä minulle. Toivottavasti ei pitäisi paikkaansa, mitä Riitta-tätini sanoi, ettei mun isotätini osaa enää puhua. Voi, kun se ei olisi totta! Mutta jos näin on, pitää ymmärtää se, että hän on vanha ihminen ja huonokuntoinen, joten se on ihan luonnollistakin. Mutta kuitenkin ajattelen, että on mukavaa, kun itse pääsee liikenteeseen, ei jää neljän seinän sisälle. Tämä on parasta, ilman muuta!